Marjastajan ABC

Marjastajan ABC kertoo vinkit marjametsälle

Suomalaiset ovat innokkaita marjastajia. Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimuksen mukaan yli puolet (56 %) suomalaisista käy marjametsillä keskimäärin seitsemän kertaa marjastuskauden aikana. Tutustu marjastajan ABC:hen ja selvitä, kuinka monta luonnonmarjalajiketta kasvaa Suomen metsissä tai mistä löydät Suomen tyrniapajat.

Ahomansikka kypsyy luonnonmarjoista ensimmäisten joukossa, heinäkuun alussa.

Bentsoehappo, jota löytyy mm. puolukasta, lakasta ja karpalosta, parantaa marjojen säilyvyyttä.

C-vitamiinia on saatavilla monista marjoista, kuten esimerkiksi pihlajanmarjoista ja tyrnimarjoista.

Desinfioitavat liinat ovat marjanpoimintaretkillä hyvä apu käsien puhdistuksessa.

Ennen marjastuskautta kannattaa käydä tutkailemassa hyviä
marjapaikkoja.

Fiksu marjastaja ilmoittaa reittinsä tai aiotun suunnan jollekin ennen marjametsälle lähtemistä.

GPS-paikannin on nykyaikaisen marjastajan oiva apuväline, johon on kätevä merkitä hyvät marjapaikat.

Hilla on yksi lakan monista nimityksistä.

Ilmoista marjanpoimintaan sopii parhaiten kuiva sää, sillä marjat säilyvät parhaiten kuivalla säällä poimittuna, minkä lisäksi niissä on vähemmän roskia.

Jokamiehenoikeus antaa jokaiselle luvan hyödyntää Suomen luonnon antimia.

Kuntoilusta käy myös marjastaminen, sillä metsässä vietetyn marjastuspäivän tuntee taatusti lihaksissaan seuraavana päivänä.

Lakan poimintakausi alkaa heinäkuun puolivälissä ja jatkuu aina syyskuun alkupuoliskolle.

Marjat kannattaa pakastaa pienissä erissä, jotta niitä on myöhemmin näppärä ottaa sulamaan esimerkiksi yhtä marjajuomaa varten.

Noin 50 luonnonmarjalajiketta kasvaa Suomen metsissä. Näistä 37 on syötäväksi kelpaavia.

Osa marjoista, kuten mustikat ja vadelmat, on hyvä pakastaa sokerin kanssa. Riittävä määrä sokeria on 0,5–1 dl yhtä marjalitraa kohden.

Puna- ja mustaherukka tunnetaan erinomaisina mehumarjoina.

Qvartaali eli neljänneslitra mustikoita riittää erinomaisesti esimerkiksi mustikkahyveen tekemiseen.

Riekonmarjoja voi poimia myös keväällä, jolloin edellisen kesän marjoissa on käymisen aiheuttama viinimäinen maku.

Suomalaiset käyvät tutkimusten mukaan marjastamassa keskimäärin
kahdeksan kertaa vuodessa.

Tuoresurvos puolukasta säilyy hyvin viileässä tilassa.

Uusi marjakausi alkaa heinäkuussa, jolloin ensimmäiset ahomansikat, lakat ja mustikat ovat kypsiä.

Vadelma on hyvin monipuolinen marja, josta syntyy niin maukkaat hillot kuin kakunpäällysteet.

Xylitolia löytyy pieniä määriä myös marjoista.

Ympäri vuoden on mahdollista herkutella marjoilla, jos säilöö niitä talven varalle esimerkiksi pakasteina, hilloina ja mehuina.

Z. Topelius ylisti usein teoksissaan Suomen kaunista luontoa.

Åland, eli Ahvenanmaa toimii yhdessä Pohjanlahden rannikkoalueen kanssa luonnonvaraisen tyrnin kasvupaikkana.

Älä säilytä marjojen pitkään lämpimässä, sillä niiden laatu kärsii liiallisesta kuumuudesta.

Ötököitä voi löytyä esimerkiksi vadelmien sisältä, joten muista poistaa ylimääräiset asukit marjasadostasi ennen syömistä.

Lähteet:

^{Metla
http://www.metla.fi/tiedotteet/2006/2006-05-22-marjastus.htm} 

^{www.arktisetaromit.fi
(http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/marjasanast o/#b
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/poimintaohjeet/
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/sadon+kypsyminen/
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnonmarjat/riekonmarja/
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnonmarjat/tyrni/
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/ruokaohjeet/marjaruokaohjeita+kotitalouksille/mustikka/#leivonnaiset)}

^{www.luontoon.fi
(http://www.luontoon.fi/harrastukset/marjastusjasienestys/marjastajanka
usi/marjastajansaaliit/Sivut/Default.aspx ja
http://www.luontoon.fi/Harrastukset/marjastusjasienestys/marjastajankausi/Sivut/Default.aspx)}

^{www.xylitol.net
(http://www.leaf.fi/ksylitolitietoa/useinkysyttya#faq-14755837)}